Huomioita ruokaostoksista

Kuten aiemmin mainittu, Japani ei ole kallis maa Suomeen verrattuna. Luonnollisesti osa asioista maksaa enemmän, kun taas toiset asiat maksavat vähemmän. Lopputuloksena on, että päivittäistavaroihin kuluu keskimäärin saman verran rahaa kuin Suomessa. Tärkeää on myös huomata, että sama asia saattaa maksaa huomattavasti enemmän kulman takana olevassa kaupassa kuin tien toisella puolen olevassa kaupassa. Olenkin ottanut tavaksi pistäytyä jokaisessa kaupassa, jonka ohi kuljen, vertailemassa hintoja.

Meillä on kaksi lähikauppaa, Seven Eleven (amerikkalainen ketju) ja paikallinen pieni ruokakauppa. Seven Elevenin voimme kuitata sanomalla, että kaikki on n. 20-30 prosenttia kalliimpaa kuin toisessa lähikaupassamme, ja valikoima on siellä todella huono. Yritin eilen käydä ostamassa tavallista margariinia, mutta sitä ei sieltä löytynyt.

Vihannekset ovat keskimäärin kalliimpia kuin Suomessa, perunat huomattavasti kalliimpia. Viisi kappaletta pienehköjä perunoita maksaa täällä reilut kaksi euroa, kun Suomessa siihen hintaan pitäisi saada ainakin kilon verran perunoita. Kaikki ulkomailta tuodut kasvikset ovat kalliita, mutta kotimaiset suhteellisen edullisia. Sienet ovat varsin edullisia. Täällä tosin on myynnissä paljon sellaisia sieniä, joita Suomessa ei ole, joten hintavertailua on vaikea tehdä. Siitakesienet ovat joka tapauksessa halvempia kuin Suomessa. Viime viikolla ostin ison kasan herkullisia paikallisia (?) sieniä, joita Yo oli kehunut meille. Niidenkin hinta vaihtelee hyvin paljon: Ikebukurossa Seibun jättitavaratalossa kyseiset sienet maksoivat lähes 400 jeniä, kun lähikaupassamme sama määrä sieniä maksoi 98 jeniä.

Kaikki paikalliset vihannekset ovat varsin edullisia. Täältä saa tuoretta pinaattia, kurkkuja, tomaatteja, munakoisoja (hyvin edullisia!) jne. Lisäksi tarjolla on paljon sellaisia vihanneksia ja kasveja, joista en ole varmasti koskaan kuullutkaan saati sitten nähnyt. Pari päivää sitten törmäsimme vihannekseen, joka muodoltaan ja väriltään vaikutti tavalliselta kurkulta, mutta oli täysin pienten karvaisten ”syylien” peittämä. Mutantoitunut kurkku vai jokin meille tuntematon vihannes?! Ota siitä nyt sitten selvää.

Hedelmät ovat suhteellisen kalliita, klementiinit ovat ehkä edullisimmasta päästä. Niitä olen ostanut ison pussillisen hintaan 135 jeniä. Iso hunajameloni lähikaupassamme maksaa n. 350 jeniä, kun taas vesimeloni ja verkkomeloni painivat ihan omassa hintaluokassaan. Pieni vesimeloni maksaa lähes 2000 jeniä ja verkkomelonin (Cantaloupe) hinta hipoo 4000 jeniä. Ei verkko- eikä vesimelonia vuoteen! Säilykehedelmien hinta on samaa luokkaa Suomen kanssa.

Sitten meille suomalaisille tärkeään asiaan: leipä. Sitä on toki tarjolla, mutta minkälaista! Pullamössöä, pullamössöä ja vielä kerran pullamössöä. Pelkkää vaaleaa vehnäleipää. Onneksi tuli otettua edes yksi paketti hapankorppuja mukaan! Kunnollista leipää on kuulemma joissain paikoissa myytävänä, mutta me emme ole vielä sellaista löytäneet. Kuusi viipaletta leipää (isommassa paketissa leipää ei myydä) maksaa lähes euron eli kalliiksi tulee. Aina välillä tulee mieleen, että voi jos olisi uuni, jossa itse paistaa leivät. Uuni onkin laitettu mahdollisesti hankittavien tavaroiden listalle.

Ruisleipää täällä on myytävänä, mutta vain yhdessä kaupassa toisella puolen kaupunkia ja hintaakin leivällä kuulemma on. Täytyy käydä tarkistamassa, kunhan todella paha ruisleivän ikävä iskee.

Ja sitten juustoista, vai pitäisikö sanoa niiden vähyydestä. Jarkko, olit oikeassa, juustoja on todella vähän tarjolla. Edullisimmat juustot näyttävät tulevan Hokkaidolta, mutta niitäkin näyttää olevan vain yhtä lajia tarjolla, nimittäin Camembertia. Hinta pyörii 500 jenin molemmin puolin riippuen kaupasta. Muutamia muita juustoja on, tosin pöyristyttävään hintaan. Kuusi viipaletta juustoa (kaikki yksittäispakattuja) maksaa reilut 600 jeniä eli hintaa yhdelle juustoviipaleelle tulee euron verran. Ei siis myöskään juustoja vuoteen!

Äyriäisiä ja muita mereneläviä on sitten tarjolla vaikka muille jakaa. Täällä kaikkea saa kaikessa muodossa, tuoreena, pakasteena, kuivattuna, höyrytettynä, paistettuna, savustettuna jne. Jokaisesta pikkuputiikista löytyy vähintäänkin tuoreita mustekalan lonkeroita ja kokonaisia kuivattuja kalmareita (?).Tuore tonnikala on kohtuullisen hintaista ja sitä voisin kuvitella ostavani ainakin silloin tällöin. Lohi on kallista, makrilli varsin kohtuuhintaista. Muita kaloja en ole tunnistanut, eli Mikko, apuasi tarvitaan!

Valmisruuat ovat kiireisten japanilaisten elämässä selvästikin pop! On kylmänä syötäviä bentoo-lounaita, valmiita nuudelikeittoja, muita nuudeliruokia, pakasteruokia, lämmitettäviä lounasruokia yms. Hinnat liikkuvat nuudelikeittojen reilusta 100 jenista bentoo-laatikoiden reiluun 500 jeniin. Tarjolla on myös valmiiksi pakattuja sushi- ja shashimi-annoksia, edullisia nekin.

Ruokaostoksiin kuuluvat luonnollisena osana myös juomat, joten muutama sana niistäkin. Olut on kalliimpaa kuin Suomessa. Olemme kuitenkin löytäneet yhden kaupan, joka myy olutta suurin piirtein samaan hintaan kuin Suomessa. Viinejä löytyy yhtä laajalla hintaskaalalla kuin Suomesta; kaikkea on tarjolla ja kaikissa hintaluokissa.

Tuoremehut ovat samanhintaisia kuin kalleimmat tuoremehut (monihedelmäiset, vitaminoidut jne.) Suomessa. Virvoitusjuomat taitavat maksaa saman verran kuin Suomessa. Paikallisilla virvoitusjuomilla tuppaa olemaan varsin huvittavia nimiä, esimerkkinä mainittakoon Pocari Sweat (Pocarin hiki). Herkullista, vai mitä!

Ettei tärkein pääse unohtumaan, on aika puhua riisistä. Ritu, olen kovasti harjoitellut riisin keittämistä ;) Riisi on kallista, mikä oli aikamoinen yllätys maassa, jossa kaikki näyttävät elävän lähinnä riisillä. Emme ole päässeet tutustumaan riisin ihmeelliseen maailmaan asiantuntijan johdatuksella, ainakaan vielä. Tavallisin riisipaketin koko näyttäisi olevan 5 kg. Olen löytänyt myös riisipaketteja, jotka painavat 10 kg ja paketteja, jotka painavat 2 kg (tällaisen olen myös ostanut meille). Riisilajeja ja laatuja on ilmeisesti todella paljon ja mitä ilmeisimmin hinta ja laatu korreloivat. Kalleimmat riisit tulevat paperisissa vajaan kilon painoisissa pusseissa, ja maksavat reilut 1000 jeniä. Tavallinen perusriisi (tai ainakin oletan niin) maksaa n. 500 jeniä kilo.

Yleisesti ottaen ruokakaupassa käyminen on kanjilukutaidottomalle pieni haaste. Mikäli paketin kyljestä ei suoraan näe, mitä paketti sisältää (jos ei ole kuvaa), joutuu usein arvaamaan, mitä sisältä löytyy. Aina tuotteen näkeminenkään ei auta - kävimme ostamassa muutama päivä sitten ruokasämpylöitä, jotka osoittautuivatkin suklaamössöllä täytetyiksi pulliksi.