Lumisuus

Näppärästi juuri Minnan syntymäpäivänä sai Tokio lopultakin lumipeitteen. Tämä talvimaiseman kaunistus tappoi yhden ja loukkasi kolmattasataa kansalaista, ja tietenkin aiheutti lukuisia lentojen ja junien peruutuksia. Parasta lumessa on lähinnä sen psykologinen vaikutus, sillä aivoni laskevat yhteen sulavan lumen ja auringonpaisteen tuottaen tulokseksi kiistämättömän johtopäätöksen: on kevät! Ja kohta on kesä! Ei se tietysti ihan noin mene täällä päin planeettaa, mutta iloiseksi tekee mielen se.

Samaisena syntymäpäivänä tarvoimme ennakkoäänestyksen jälkeen katsomaan sumoturnauksen toiseksi viimeistä päivää. Turnaus olikin jännittävämpi kuin mikään viimevuotisista. Dominaattori Asashoryu sai nimittäin sellaista kyytiä maailman toiseksi kovimmalta mongolilta Hakuholta, että reväytti kätensä, eikä enää yksikätisenä kyennyt taistelemaan turnauksen voitosta.

Keisarillisen voittopokaalin nappasi tällä kertaa japanilainen ozeki Tochiazuma tehokkaalla mutta tylsällä kilpikonnatyylillään Hakuhon jäätyä kakkoseksi tuomareiden vedettyä hieman kotiinpäin. Seuraavassa turnauksessa Tochiazuma pääsee japanilaisten riemuksi yrittämään nousua yokozunaksi Asashoryun rinnalle, ja siinä sivussa Hakuho hiipinee vaivihkaa ozekiksi.