Maailman pienuudesta
Jäähyväisbileitä-sarjassamme hyvästelimme tällä kertaa nasevasti nimetyn taiwanilaisprofessori Ding Ping Tsain. Ravintolassa kummastelimme pöydässä ollutta kolmen minuutin tiimalasia, jolla ei mitattukaan ruoka-annosten toimitusaikaa, vaan sen aikaa piti malttaa odotella ankeriasruuan kypsymistä pöydässä kannen alla. Tarjoilijan tätä kertoessa oli tutkija Simonen tietenkin jo ehtinyt avata astian.
Aterioinnin jälkeen Minna keksi ehdottaa iloiselle seurueellemme purikurailua viereisessä Segan pelitalossa. Yllätyksekseni porukka suostui tähän, ja pian poseerasimme söpöilykuvissa niin, että kuvauskoppi oli ratketa liitoksistaan. Huumorintajuinen Prof. Tsai vaimoineen kiitteli kovasti erikoisesta kokemuksesta. Professori kehui myös aamulla pitämääni esitelmää uusimmista tutkimustuloksistani, joilla sainkin aikaan mukavasti keskustelua hieman hankalasta aiheesta huolimatta. Samaan aikaan taitavat tutkijamme voittivat useammankin pehmolelun nosturiautomaateista, mutta kokeneimpien tiedemiestemme ponnisteluista huolimatta söpö possu jäi Minnalta saamatta.
Kansalaisvelvollisuuden suorittaminen seuraavana päivänä onnistui yllättävän kivuttomasti, vaikka Minna olikin usuttanut minut mukaan tiimalasin avulla käytyyn oluenjuontikisaan. Kävellessämme asemalta äänestyspaikalle suurlähetystöön törmäsimme erittäin suomalaisen näköiseen henkilöön. Esittelin itseni nano-optiikan tutkijana, ja kuinkas ollakaan, kaveri vastasi itsekin puuhailevansa ihan saman aiheen parissa. En usko Japanissa olevan tällä hetkellä meidän lisäksemme muita suomalaisia nano-optikkoja. Tapaamisen todennäköisyys ei kuitenkaan ollut ihan tähtitieteellinen, sillä äänioikeutettuja suomalaisia on täällä vain 600, ja lauantai tietenkin suosituin äänestyspäivä.
Jälleen on aika Tokion sumoturnauksen. Ilmeisesti komeasta uudesta bulgaari-ozekista (Kotooshu) johtuen ennen puolityhjät katsomot ovat olleet loppuunmyytyjä joka päivä. Jostain syystä myös ottelut ovat olleet laadukkaampia aiempien "oho, lensitkö turvallesi kun hyppäsin sivuun heti alussa"-räpellysten sijasta. Supermongoli Asashoryukin sai kokea tämän Gruusian karhu -Kokkain paiskattua hänet suvereenisti saveen jo toisena päivänä. Pettynyt yokozuna selitteli keskittymisensä häiriintyneen katsomossa olleen kuuluisan laulajan takia, mutta tunnusti muutenkin mokanneensa ottelun.
Loppuunmyytyjen katsomoiden säikäyttämänä ryntäsimme heti ensi tilassa lähikauppamme 7-11:n kopiokone-faksi-valokuvatulostin-lipunmyyntiautomaatille. Netistä katsotun P-koodin ja auttavan kielitaitomme avulla saimme liput tulostettua tuota pikaa. Kanjiopinnoista on hyötyä - olisi jäänyt vuosi sitten tekemättä moinen suoritus.
Aterioinnin jälkeen Minna keksi ehdottaa iloiselle seurueellemme purikurailua viereisessä Segan pelitalossa. Yllätyksekseni porukka suostui tähän, ja pian poseerasimme söpöilykuvissa niin, että kuvauskoppi oli ratketa liitoksistaan. Huumorintajuinen Prof. Tsai vaimoineen kiitteli kovasti erikoisesta kokemuksesta. Professori kehui myös aamulla pitämääni esitelmää uusimmista tutkimustuloksistani, joilla sainkin aikaan mukavasti keskustelua hieman hankalasta aiheesta huolimatta. Samaan aikaan taitavat tutkijamme voittivat useammankin pehmolelun nosturiautomaateista, mutta kokeneimpien tiedemiestemme ponnisteluista huolimatta söpö possu jäi Minnalta saamatta.
Kansalaisvelvollisuuden suorittaminen seuraavana päivänä onnistui yllättävän kivuttomasti, vaikka Minna olikin usuttanut minut mukaan tiimalasin avulla käytyyn oluenjuontikisaan. Kävellessämme asemalta äänestyspaikalle suurlähetystöön törmäsimme erittäin suomalaisen näköiseen henkilöön. Esittelin itseni nano-optiikan tutkijana, ja kuinkas ollakaan, kaveri vastasi itsekin puuhailevansa ihan saman aiheen parissa. En usko Japanissa olevan tällä hetkellä meidän lisäksemme muita suomalaisia nano-optikkoja. Tapaamisen todennäköisyys ei kuitenkaan ollut ihan tähtitieteellinen, sillä äänioikeutettuja suomalaisia on täällä vain 600, ja lauantai tietenkin suosituin äänestyspäivä.
Jälleen on aika Tokion sumoturnauksen. Ilmeisesti komeasta uudesta bulgaari-ozekista (Kotooshu) johtuen ennen puolityhjät katsomot ovat olleet loppuunmyytyjä joka päivä. Jostain syystä myös ottelut ovat olleet laadukkaampia aiempien "oho, lensitkö turvallesi kun hyppäsin sivuun heti alussa"-räpellysten sijasta. Supermongoli Asashoryukin sai kokea tämän Gruusian karhu -Kokkain paiskattua hänet suvereenisti saveen jo toisena päivänä. Pettynyt yokozuna selitteli keskittymisensä häiriintyneen katsomossa olleen kuuluisan laulajan takia, mutta tunnusti muutenkin mokanneensa ottelun.
Loppuunmyytyjen katsomoiden säikäyttämänä ryntäsimme heti ensi tilassa lähikauppamme 7-11:n kopiokone-faksi-valokuvatulostin-lipunmyyntiautomaatille. Netistä katsotun P-koodin ja auttavan kielitaitomme avulla saimme liput tulostettua tuota pikaa. Kanjiopinnoista on hyötyä - olisi jäänyt vuosi sitten tekemättä moinen suoritus.
0 Kommentteja
Lähetä kommentti
<< Home