Sievistäytymistä
Kun on kerran julistautunut julkisesti kateelliseksi ja tahtovansa sievistyä, oli tänään pakko ryhtyä toimiin. Otsatukkaa ei tullut mutta ainakin mulla on nyt hame, joka on niin sievä ja siinä on kuvioituja rusetteja ja kaikkee kivaa, vaikka yksi tyhmä sanoi heti nähdessään, että ihan kamala mummoväri. Mut tärkein oli oikeesti löytää sievääkin söpömmät kengät, vaan kuinka kävikään. Henkinen itkupotkuraivarihan siinä tuli, kun söpöjä kenkiä ei sitten löytynyt, vaikka kuinka etsi, varsinkin kun ne kengät olis saatava just-nyt-hetipaikalla-eikä-vasta-ensviikolla. Ei löytynyt edes ItoYokadosta, joka on sentään ollut aina luottopaikka. Siinä sitä sitten seisoin tyhmänä kenkäosastolla, kun ei ollut ketään, jolle kiukuta kengän puutetta ja marista siitä, että olis kuitenkin yksi pari sieviä kenkiä, mutta kokoa kääpiö.
Onneks uusi italialainen ravinteli, La Pasta, ihan Wakon keskustassa lievitti ärtymystä tarjoilemalla nam-nam hyvää pastaa ja pizzaa. Niillä on muuten ihan oikee pizzauuni.
Onneks uusi italialainen ravinteli, La Pasta, ihan Wakon keskustassa lievitti ärtymystä tarjoilemalla nam-nam hyvää pastaa ja pizzaa. Niillä on muuten ihan oikee pizzauuni.
2 Kommentteja
Jos yhtään helpottaa, voin tunnustaa että kävely sievissä talvikorkkareissa ikebukuroon ja takaisin aikaansai mahtavat rakot. Tänään jalassa taas turvalliset vaelluskengät....
Kiitos sympatiasta, mutta ei se vaan helpota. Tarkoitushan on tietysti leikkiä prinsessaa sitten kun saan sievät kengät ja kulkea joka paikkaan taksilla... Hih.
Lähetä kommentti
<< Home