Freelance-toimittaja Westmanin huomioita

Seuraavassa freelance-toimittaja Westmanin huomioita Japanin matkastaan 12.-19.5.2004.

13.5.2004 - Ensivaikutelmat Japanista

Säntillistä ja siistiä. Missään ei näy roskia. 1 cm x 1 cm roskatkin kerätään kaduilta pitkävartisilla pinseteillä. Kaikki on ajateltu valmiiksi. Lentokentän ”liukuhihnalla” tulee jatkuvasti varoitus hihnan päättymisestä: ”mind your feet” jne.

Liikennekuri - Autot kunnioittavat liikennevaloja.

Vasemmalla - Jalkakäytävillä kuljettava vasemmalla. Totellaan kutakuinkin.

Kadulla syöminen - Kaikkialla on automaatteja, joista voi ostaa erilaisia juomia ja ”kioskeja”, joista voi ostaa mukaan syötävää. Kukaan ei syö eikä juo kävellessään, vaan istahtaa tai seisahtaa jonnekin syömisen/juomisen ajaksi.

Kohteliaisuus - Kehitetty tavaksi. Ei siitä enempää, on niin kulunut juttu…

Nenän niistäminen - Ei missään julkisella paikalla! Mene vaikka vessaan.

Vessat - Käsinepesumahdollisuus on, mutta ei mihin niitä kuivata.

Pikku pyyhe - Kaikilla naisilla on mukanaan pikkupyyhe (noin 20x20 cm). Sillä voi kuivat kädet (kts. edellä), pyyhkiä hikeä, jne. Väri vaaleanpunainen, vaaleansininen tai vaaleankeltainen.

Ruoka - Maukasta.

Japanilaiset ja viina - Väite, että japanilaiset muuttuvat ensimmäisestä oluesta punaisiksi, ei näytä pitävän paikkaansa.

Mustatukkaiset japanilaiset - Japanilaisista enää noin puolella on musta tukka. Väite perustuu yhden päivän havainnoivaan tutkimukseen. Toisella puolella on ruskea, kellanruskea tai jotain sinnepäin. Värjääminen on muotia.

14.5.04

Hinnat - Hintahaitari ihan hurja. Minnan lähikaupasta saa ruokatarvikkeet ja talousjutut puoleen hintaan siitä, mitä parin kilometrin päässä olevalta isolta ostosalueelta ja erityisesti sen maailman kahdesta suurimmasta tavaratalosta, Tobusta ja Seibusta.

Herkut - Leivokset ja niihin verrattavat ovat tosi hyviä. Kevyitä, maukkaita, kuohkeita ja sopivan makeita. Eivät raskaita kerma-voi -juttuja. Stockan herkku kalpenee nyt pahemman kerran näiden tavaratalojen herkkuosastojen rinnalla, jotka molemmat ovat varmaan samaa kokoluokkaa kuin koko Stocka!

Viini, olut, sake - Japanilainen viini ei ole kehuttavaa. Vähän sellaista hapanta marjamehua. Olut on hyvää. Sakea monenlaista. Se mitä joimme tänään sushipaikassa oli hyvää. Kotiin ostettu japanilainen whisky oli ok.

Sushi - Tänään liukuhihnalta sushia. Istut ovaalin muotoisen baaritiskin ääressä ja nenäsi edessä kulkee koko ajan liukuhihna, jonka keskellä hääräävät kokit laittavat jatkuvasti erilaisia sushiannoksia hihnalle. Siitä sitten sieppaat aina sellaisen, joka miellyttää silmää tai jonka tiedät olevan hyvän. Minnan ja Jannen kokemista viidestä sushipaikasta tämä tänään kokemamme on paras. Hyvää oli. Sushipaikkaan tullaan syömään, ei seurustelemaan. Joten popsit sushisi nopeasti, maksat laskun ja häivyt. Se on siis japanilainen versio pikaruokapaikasta.

Ikebana - Ne kuuluisat japanilaiset kukka-asetelmat. Meilläkin on täällä sellainen olohuoneen pöydällä. Minnalla on joka perjantai ikebana-tunti.

Jannen työpaikka - Sijaitsee kampusalueen toisella puolella kuin missä asunto. Asunnon ja työpaikan välillä on iso, melkein tyhjä kenttä – paitsi että kentälle on pystytetty kolme isoa mastoa USA:n armeijan toimesta. Tiedustelua, valvontaa. Työpaikka – ei mitään erityistä.

Näkövammaiset - Kaikilla jalkakäytävillä, juna-asemilla, jne. on kohokuvioidut keltaiset kaistat näkövammaisille. Liikennevaloissa ”kukkuu käki”, kun valo on vihreä.

Pyöräily - Kapeille jalkakäytäville ovat ahtautuneet myös pyöräilijät. Pyöräily on tällä hetkellä ”in”. Toimii japanilaisen kohteliaasti. Minnalla ja Jannellakin on polkupyörät. Ovat käteviä sekä kampusalueella että kaupungilla. Minäkin koin sen.

Liikkuminen - Juna- ja metroverkosto on kattava. Kulkee aikataulussa. Siisti. Useita erillisiä yhtiöitä pyörittää sitä. Hinnat melko kovia. Halvin lippu noin 1,8 euroa. Kun matkat ovat pitkät ja tarvitaan vaihtoja, hinta nousee nopeasti. Seutulippuja ei ole.