Katsaus tulevaan ja pahuuden poisto
Edellisessä jutussa mainitun keskustelun johdosta tuppauduin tänään Kawata-sensein puheille heti, kun opetusministeriön korkea-arvoisat virkamiehet olivat imeneet hänestä riittävästi tietoa tajutakseen rahoittaa labraamme lisää. Asia oli kuten vähän arvelinkin, haettu budjetti oli yleistä rahoitusta tutkijoiden palkkoihin ihan riippumatta siitä, ketä täällä ensi vuonna työskentelee. Hakemukseen vain tarvittiin ihmisten nimiä. Kovasti sensei pahoitteli, ettei ollut minulle asiasta älynnyt etukäteen kertoa.
No, kysyin sitten, voisiko tätä budjettia mahdollisesti käyttää meikäläisen työsuhteen jatkamiseen apurahan loppumisen jälkeen. Kyllä voi, sanoi hän. Tämä oli erinomainen uutinen, varsinkin ottaen huomioon, ettei Joensuuhun paluu näytä tällä hetkellä työnsaannin kannalta mahdolliselta. Apurahaan verrattuna palkkani luultavasti laskisi hieman ja se olisi veronalaista tuloa, mutta käytännössä Rikenin asumistuki suunnilleen kompensoisi tämän. Myöskään urakehityksen kannalta pieni jatko arvostetussa ja hyvinrahoitetussa labrassa ei olisi huono vaihtoehto.
Tuntemukseni asian suhteen ovat varmaankin hyvin tyypillisiä ulkosuomalaisille. Toisaalta olisi tosi hienoa nauttia Japanin ja Tokion hyvistä puolista pidempään, mutta tietenkin myös kaipaa takaisin Suomeen ystävien ja sukulaisten seuraan. Aivotyötä on asian suhteen tehtävä, ja tutkailtava myös vaihtoehtoisia työpaikkoja muualta Suomesta ja maailmasta.
Tänään oli setsubun, vanhan kuukalenterin mukaan vuoden viimeinen päivä. Perinteitä seuraten vaimoni pisti minulle hirviönaamarin päähän, heitti ovesta ulos ja sinkosi perään kourallisen paahdettuja soijapapuja loitsuten "Oni wa soto! Fuku wa uchi!" eli "Paholainen ulos, hyvä onni sisään!" Otti se vielä minutkin sisään kun kävin sille kaupasta ruokaa.
No, kysyin sitten, voisiko tätä budjettia mahdollisesti käyttää meikäläisen työsuhteen jatkamiseen apurahan loppumisen jälkeen. Kyllä voi, sanoi hän. Tämä oli erinomainen uutinen, varsinkin ottaen huomioon, ettei Joensuuhun paluu näytä tällä hetkellä työnsaannin kannalta mahdolliselta. Apurahaan verrattuna palkkani luultavasti laskisi hieman ja se olisi veronalaista tuloa, mutta käytännössä Rikenin asumistuki suunnilleen kompensoisi tämän. Myöskään urakehityksen kannalta pieni jatko arvostetussa ja hyvinrahoitetussa labrassa ei olisi huono vaihtoehto.
Tuntemukseni asian suhteen ovat varmaankin hyvin tyypillisiä ulkosuomalaisille. Toisaalta olisi tosi hienoa nauttia Japanin ja Tokion hyvistä puolista pidempään, mutta tietenkin myös kaipaa takaisin Suomeen ystävien ja sukulaisten seuraan. Aivotyötä on asian suhteen tehtävä, ja tutkailtava myös vaihtoehtoisia työpaikkoja muualta Suomesta ja maailmasta.
Tänään oli setsubun, vanhan kuukalenterin mukaan vuoden viimeinen päivä. Perinteitä seuraten vaimoni pisti minulle hirviönaamarin päähän, heitti ovesta ulos ja sinkosi perään kourallisen paahdettuja soijapapuja loitsuten "Oni wa soto! Fuku wa uchi!" eli "Paholainen ulos, hyvä onni sisään!" Otti se vielä minutkin sisään kun kävin sille kaupasta ruokaa.
kirjoittaja: Janne, 12:25 ap.
1 Kommentteja
Hei Janne! En tieda muistatko minua viela: olin se ainoa toinen suomalainen JSPS:n orientaatioseminaarissa... hmmm... syksylla 2004! En ole seurannut blogianne mitenkaan tiiviisti (kun on aina niin kiirus!), mutta nyt satuin lukemaan sita. Halusin vain sanoa juttusi luettuani, etta jos sinulla / teilla on mahdollisuus jaada sinne pidemmaksi aikaa, niin kannattaa todellakin harkita asiaa vakavasti! Kotiin voi aina palata (jos tyotilanne on hyva), mutta Japaniin ei ehka tule enaa lahdettya myohemmin, kun ikaakin tulee lisaa yms... Olen itse jo palannut tanne Cambridgeen (voit katsastaa nykyisen fyysisen lokaationi osoitteesta http://www.cl.cam.ac.uk/users/alk23/) ja nyt kylla hieman kaduttaa etten jaanyt sinne Tokioon pidemmaksi aikaa... Cambridge on tietysti akateemisessa mielessa loistopaikka, mutta niin oli Japanin keikkakin uran kannalta loistosiirto. Sain osittain juuri sen ansiosta Englannin pisimman henk.koht tutkimusrahoituksen, vaikken edes ollut mitenkaan erityisen kuuluisassa paikassa Tokiossa. Japaniin menoa ja siella oloa pidetaan muuten vain niin mahtavana juttuna :-). Tietenkin teilla on myos Minnan tilanne harkittavana, but that's to say: mitaan suurempaa et ainakaan uran kannalta meneta jos jaat sinne vahan pidemmaksi aikaa!
T. Anna
Lähetä kommentti
<< Home