Hiroshima

Oli jälleen aika Awaji-konferenssin, tuon Kawata-sensein johtamien laboratorioiden tutustumistapaamisen. Awajin saarellahan oli kyseenalainen kunnia olla Koben vuoden 1995 maanjäristyksen keskipisteenä. Tuttuun tyyliin opiskelijat esittelivät labrojensa tutkimusalueet puolihumoristisesti, esimerkiksi eräät osakalaiset julistivat olevansa "epänormaaleja nanomaailman fetisistejä." Henkilökohtaisissa esittelyissä näimme Razor Ramonin, kalligrafiaa ja stand-up komiikkaa, sekä kuulimme mielenkiintoisimpien junalinjojen vertailua ja apinan ääntelyä.

Kun kerran Länsi-Japaniin olimme vaivautuneet, jatkoimme vaimoni kanssa konferenssin jälkeen turistilinjalla luotijunaillen suoraan Hiroshimaan, kerrankin ilman hotellivarauksia. Virhe oli se, sillä edukas Toyoko Inn olikin täynnä. Hämmennyimme tästä niin, että tarvitsimme turistioppaan apua löytääksemme juna-aseman turistineuvonnan, joka sitten ystävällisesti muutaman euron maksua vastaan hankki meille katon pään päälle halpishotellista (8000 jeniä/huone/yö). Ei aamiaista, ei savuttomia huoneita, mutta siisti huone, sängyt, suihku, yukatat, hammasharjat ja jääkaappi, muuta emme kaivanneetkaan.

Hiroshima on vireä miljoonakaupunki, mutta traagisen historiansa takia se on vahvasti omistautunut ydinaseiden kieltämiselle ja rauhanaatteen maailmanlaajuiselle edistämiselle. Kaupungin sydämessä sijaitsee Rauhanpuisto (Peace Memorial Park), jonne oitis suuntasimme. Eräs lähes ydinpommin räjähdyspisteen alla ollut rakennus säilyi osittain ehjänä, ja se jätettiin muistoksi jälkipolville puiston viereen (kuva).

Itse puistossa on lukuisia muistomerkkejä sekä itse Atomipommimuseo, joka valottaa tuskallisen selvästi Hiroshiman ja ydinpommin historian leikkauspistettä. Tarjolla on kaikkea kylmistä numeroista silminnäkijöiden videohaastatteluihin, eikä Japanin omia sotarikoksiakaan ole jätetty mainitsematta. Sodan mielettömyys kävi siinä määrin selväksi, että lopussa oli jo pakko ohittaa riekaleiksi räjähtäneet paidat ja niihin kuuluneet kertomukset kotiin verissään raahautuneista koulutytöistä.

Suhteellisen sanattomina tutkimme muun puiston ja palasimme hotellille. Piristykseksemme kaikui stadionilta korviimme tuttuja kannustuslauluja - Hanshin Tigers oli seurannut meitä Hiroshimaan.